Pallontallaajat.net
Valikko
Näytetään avainsana

KOTIMAAN MATKAILUA

FESTAREILLE VAPAAEHTOISEKSI

heinäkuu 22, 2017

Yksi edullinen tapa saada uusia kokemuksia ( ja ehkä harrastaa hieman kotimaan, tai miksei ulkomaidenkin matkailua) on mennä festareille vapaaehtoiseksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että teet töitä noin puolet festareista ja vastapalkaksi saat ilmaiset liput, ruoat, mahdollisen majoituksen sekä muitakin etuja ja palveluita. Itse kävin tänä vuonna toista kertaa Provinssissa vapaaehtoisena ja olen ollut molempina vuosina todella tyytyväinen siihen, miten hyvin vapaaehtoisille on järjestetty kaikki asiat ohjeistuksesta ruokailuun ja majoitukseen. Parhaana asiana olen pitänyt kuitenkin ennen kaikkea uusia tuttavuuksia ja ystäviä joita tapahtumasta löytää, sekä tottakai keikkoja! Molemmat vuodet olen siis käynyt vapaaehtoisena yksin ja voin sanoa että päätös lähteä ensimmäistä kertaa oli yksi parhaista päätöksistä ikinä, sillä yksin lähtiessä on lähes pakko tutustua ihmisiin jos haluaa seuraa. Olen työskennellyt festareilla rahaakin vastaan, mutta silti en vaihtaisi vapaaehtoiskokemuksia pois mistään hinnasta.

Provinssissa kaava oli molempina vuosina sama, vaikka työskentelin eri pisteissä. Ensin hakulomaketta menemään, sitten odotetaan hyväksymiskirjettä hakettuun hommaan. Itse olin 2016 anniskelussa ja 2017 järjestyksenvalvojana. Seuraavaksi sähköpostiin saapuu joskus noin kuukausi ennen festareita kirje, josta selviää majoituspaikka ja tapaamis- sekä mahdollisesti työajatkin oman työporukan kanssa. Festareille saavuttaessa käydään ilmoittautumassa pisteessä x, josta saadaan työpaita sekä rannekkeet ja sitten ei muutakuin työn parissa festareiden viettoon!

Kuvat © Sonja Haapala ja Riikka Vaahtera

URBEX – ENSIMMÄINEN KOHDE

helmikuu 12, 2017

Olen henkilökohtaisesti aina ollut kiinnostunut “urban exploringin”, eli tuttavallisemmin urbexin aloittamisesta. Aloittaminen on kuitenkin aina jäänyt, erinäisten syiden sekä tekosyiden vuoksi. Tampereelle muutto kuitenkin helpotti asiaa lähimmän kohteen ollessa suunnilleen kilometrin päässä ja nyt puolen vuoden täällä asumisen jälkeen saimme aikaiseksi lähteä pienelle tutkimusmatkalle hylätylle tulitikkutehtaalle Santalahteen.

Menimme tulitikkutehtaalle sunnuntaiaamupäivällä, josta luultavimmin johtui se ettei alueella näkynyt ketään muuta, eikä se ollut järin pelottava. Kuitenkaan yksin en sinne pimeän aikaan lähtisi, sillä ihmisiä selvästi pyöri alueella paljon lumeen jääneistä jäljistä sekä roskien määrästä päätellen, enkä vilkkaan mielikuvituksen omaavana uskaltanut edes valoisalla mennä pimeimpiin nurkkiin tai huoneisiin. Tämän paikan jälkeen on myös pakko todeta että tulevalla Berliinin matkalla urbex-harrastus saa jatkoa, sillä tällaiset paikat inspiroivat älyttömän paljon taiteen ja ihmisten jättämien jälkien johdosta. Valot, varjot ja pieni jännitys antavat myös oman mausteensa tämän kaltaiseen matkailuun. Suosittelen kyllä tulitikkutehtaalla käyntiä jos kaipaa jotain inspiraation lähdettä tai haluaa aloittaa urbex-harrastuksen, siksi että alueelle voi suoraan kävellä sisään ja paikka vaikuttaa pysyvän hyvin pystyssä betonirakenteiden vuoksi.